Kiperät tilanteet – Vieraslista

Kuten budjetista keskusteltaessa, vieraslistaankin liittyvät pohdinnat käyvät käsi kädessä ”Kuka maksaa?”-keskustelun kanssa. Tämä kuitenkin koskee enemmän vierasmäärää sinänsä kuin itse henkilöitä joita kirjoitetaan A- ja B-listalle.

Suursiivouksessa on hyvä lajitella tavaransa kolmeen pinoon: 1) rakastan tätä esinettä enkä halua missään nimessä päästä siitä eroon, 2) en oikein käytä tätä esinettä, joskus en muista sen olemassaoloakaan eikä sillä juuri ole tunnearvoa minulle ja 3) tästä esineestä en pidä ja/tai en tarvitse sitä joten laitetaan vielä toimivat tavarat kierrätykseen. Vieraita voi pohtia hieman samalla tavalla eli:

1. Tämä henkilö on minulle niin tärkeä että pyrimme tekemään kaikkemme hänen läsnäolonsa eteen. Hän kuuluu A-listalle.
2. Tämä henkilö on mukava, mutta minä en tapaa häntä kuten ennen tai pidä häneen muutoinkaan yhteyttä. Hän saattaa ehkä oikutella minusta hieman liikaa tai hän keskittyy yleensä vain omiin asioihinsa antamatta minulle tukea arkipäivässä. Ehkä hän on lapsuuden ystävä tai koulukaveri jota et enää tapaa, mutta tietty tunneside saattaa vielä löytyä. Hän kuuluu B-listalle. B-listan henkilö voi myös olla tuttu, josta halutaankin läheinen ystävä. Mikäli hänessä on ”potentiaalia”, kannattaa ainakin harkita hänen muuttamista A-listalle, tai hän voi olla B-listan ensimmäisellä sijalla.
3. Tätä henkilöä en halua nähdä häissäni. Hän ei anna minulle hyvää energiaa, joten häntä ei kutsuta.

.

Miten sitten suhtaudutaan tyttö- ja poikaystäviin, avovaimoihin ja -miehiin, vaimoihin ja miehiin? Entä lapsiin?

1. Jos joku asuu pysyvästi hänelle rakkaan ihmisen kanssa, pari on yhteiskunnan silmissä sosiaalinen yksikkö eli molemmat on kutsuttava. Jos kyseessä on kollega ja siitä ryhmästä kutsutaan enemmän ihmisiä, voi harkita vain kollegan kutsumista, mutta muuten on erittäin epäkohteliasta jättää kutsumatta paria kokonaisuudessaan. Hääparin ei ole soveliasta avoimesti kritisoida kumppania kutsumalla vain heidän mielestään mukavampi henkilö.
2. Vieraslistaa voi pienentää jättämällä kutsumatta tyttö- tai poikaystävä jos pari ei asu yhdessä, mutta periaatteessa vain elleivät he ole sosiaalinen yksikkö, toisin sanoen jos he ovat seurustelleet vain lyhyemmän ajan. Omien ystäviemme keskuudessa on yleensä muutettu yhteen suhteellisen pian mikäli pari on vakavasti seurusteleva, eli jätimme kutsumatta sellaiset tyttö- ja poikaystävät jotka eivät asu vielä yhdessä. Jos joku juuri ennen häitä ilmoittaa äsken löytäneensä jonkun, tämä ei mielestäni velvoita toisen ”puoliskon” kutsumiseen, etenkin jos hääpari ei ole koskaan edes tavannut uutta henkilöä.
3. USA:ssa on hyvin tavallista kutsua kaikki avec, mutta mikäli budjetti on niukka tämän tavan voi unohtaa sillä se ei ainakaan vielä ole juurtunut Suomeen.
4. Jos suvussa on paljon lapsia eikä hääpari halua kutsua kaikkia, voidaan määrää karsia kutsumalla vain lähiperheen lapset ja sitten serkkujen ja ystävien lapset saavat jäädä kotiin. Jos joku kuitenkin vielä imettää tämä vauva kutsutaan riippumatta siitä miten läheinen sen äiti on. Aikuisten juhlia voi myös harkita eli silloin lapsia ei kutsuta lainkaan.

.

Kutsukortit lähetetään hyvissä ajoin, normaalisti 6-8 viikkoa ennen häitä, mutta jos käytetään A- ja B-listasysteemiä on hyvä lähettää ne jo kaksi kuukautta ennen hääpäivää. Sitä mukaan kun ”ei kiitos”-vastauksia tulee, harkitaan B-listalla olevien kutsumista. Muistakaa hienotunteisuus jottei kukaan B-listalainen koskaan saa tietää olleensa vain kakkossijan vieras.